Pispalan portaat

Tampereen rautatieasemalta pääsee nopeasti lenkille ihailemaan Pyynikin harjuja. Tällä kertaa hain lenkkiin pituutta eli suunta kohti Härmälää josta Pyhäjärven rantoja myöten Rosendahlin hotellin ohi Pispalaan. Aika Tamperelaista. Ihana kaupunki.

Keväällä ilmasto on liikkeissään äkkinäinen. Alkumatka oli aurinkoinen ja tummien pilvien kautta ilma-ala siirtyi rakeisiin ja tuuleen. Askeleita tuli noin 16000.

Tässä vaiheessa tylsä maantiepätkä ohi maistraatin, verotoimiston ja Härmälän oli jo ohi.

 

Missä se kaikki väriloisto on?

Monta Tampereen tunnusmerkkiä erotat?

Ei edes hengästytä! Ja hymykin löytyy portaiden jälkeen.



Rajaportin sauna.

110 vuotta vanha löylyhuone.

 

Yyteri

Alkukevään värit 2017

Porin luonnon hienoutta Yyteristä. Yyterin lenkkipolut ovat lähes tasaista maata. Useimmiten kävelen Yyterin lietteiden lenkin jolle pituutta tulee hieman yli kymmenen kilometriä. Maasto on helppoa, mutta ilmat vaikuttaa lenkin raskauteen. Välillä hiekka on sateen tai jään kovettamaa ja välillä pehmeää. Tosinaan tuulee hurjasti. Mieli lepää upeissa maisemissa ja olen täysin hullaantunut meren kohinan kuuntelemiseen.
Yyterin santojen vaihtuessa lietteisiin maamerkkinä toimii Munakarin säikkä.





Kävellen Munakariin syksyllä 2016

Pieni saari saavutti valtakunnalliset uutiset viime syksynä kun saareen pääsi kävellen. Pääsi ja pääsi, ainahan sinne pääsee, välillä vettä on vaan enemmän. Ehkä lantioon korkeimmillaan? En tiedä, testaan kesällä. Syksyllä myöhästyin hetkestä jolloin vesi oli matalimmillaan ja kahlailin nilkat jääkylmässä vedessä kohti Munakaria. Kyllä kannatti! Maisemien tiirailun ohessa huomasin muutamia nuotiopaikkoja joten ensikerralla eväät mukaan! Mutta täytyy varoa lintujen pesimäaikoja.



Howth

Muistellaan vanhoja eli helmikuuta. Olin lyhyellä reissulla Dublinissa. Reissun upeimmat maisemat löytyivät Dublinin lähellä olevasta pienestä kalastajakylästä - Howthista. Howth on paikallisille suosittu lepokohde - kuin porilaisten Yyteri. Saarekkeen kiertämiseen meni muistaakseni neljä tuntia ja matka oli noin 14 kilometriä.

Dublinin keskustasta junaili vartissa Howthiin ja kävelykierros alkoi samantien. Matkan alussa ja lopussa oli muutamia asuntoja ja muutamat kartanon olivat upeita. Tai no, ulkoisesti talot näyttivät siltä että olivat seisseet pitkään jylhissä maisemissa - ja millaisissa! Aidattu piha päättyi jyrkänteeseen ja siitä eteenpäin aavaa merta. Meri-ilmaston raikkaus oli huumaavaa ja ilman epävakaisuus tuli huomattua.

Reitin alku oli karua kasvustoltaan ja kiviä riitti. Paikoin reitillä oli tuulisia pieniä jyrkänteitä ja lähes koko ajan meri nähtävillä. Saarekkeen eteläisellä puolella sai hetken nauttia sisämaasta ja ja lämpimämmästä ilmastosta. Pienellä alueella ja muutamassa tunnissa sai kokea useamman ilmaston. Pohdin kovin mikä olisi lempipaikkani mökille, mutta en osannut valita. Kaikissa mini-ilmastoissa oli omat viehätyksensä.

Ulkoilun jälkeen maistui ruoka ja juoma! Kalastajakylässä saa vain tuoretta! Testasimme kaksi paikkaa ja molemmat olivat ruualtaan ja tunnelmaltaan mieluisia. Suosittelen lämmöllä. Kuva on otettu Octopussy´s Seafood Tapaksesta ja annan täydet viisi tähteä.

Massi

Alkukesän ykköstavoite on hyvät kävelyt Englannin maaseudulla.

Patterdale, Whitby... Hmm mukavaa odotellessa ja kuvia ja kertomuksia enemmän kesäkuussa. Patterdalen linkki johdattaa ehkä oudoimpaan hotelliin ikinä. Hotelli on keskellä kauneinta ulkoilualuetta. Kuvassa kuuluisa Striding Edge. Kyllä pelotti, mutta pienimuotoinen vuorikiipeily oli ikimuistoinen kokemus.

Briteissähän kävely kuuluu lähes kaikkien harrastuksiin ja Patterdalen hotelli on arvostettu. Henkilökunta oli ystävällistä ja niin ihastuttavan erikoista että epäilin joutuneeni keskekke Twin Peaksia.

Mutta nyt kohotellaan kuntoa lähimaastoissa lenkkeillen ja ehkä toukokuussa pääsen tekemään pari päivävaellusta.

Ulvilassa sijaitsee Massin pururata. Pisin retki on viisi kilometriä ja lyhin lienee alle kilometrin. Lisäksi pururatojen vierestä lähtee mielenkiintoisen näköisiä polkuja joita en ole vielä käynyt testaamassa. Reitillä on mukavaa puustoa ja epäilen alueelta löytyvän myös sieniä, hmm, löytyyhän kerääjiäkin! Pururadan vieressä on jopa penkkejä ja yksi pöytäkin joten tarvittaessa voi evästää tai huilia muuten vain ja keskittyä kuuntelemaan lintuja!